Torstaina 23. lokakuuta Dominique Seux esitteli meille näkemyksensä Ranskan taloustilanteesta vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä geopoliittisesta näkökulmasta. Esityksessään, jonka otsikkona oli ”Yritykset, nouskaa! Vaurastumisen rakentaminen epävarmassa maailmassa”, hän puhui yritysjohtajille korostaakseen haasteita, jotka on syytä pitää mielessä, sekä vahvuuksia, joita kannattaa hyödyntää vuonna 2026.
Tässä on kuusi keskeistä ajatusta hänen esityksestään:
1// Ranskassa tilanne ei ole niin huono; taloudellinen tilanteemme ei ole katastrofaalinen
Elinajanodote kasvaa edelleen, etenkin terveenä vietettynä; ostovoiman heikkeneminen ei ole niin vakavaa kuin meille annetaan ymmärtää, mistä ovat osoituksena eurooppalaiset ennätyksemme kulttuurikulutuksessa ja yksityisissä uima-altaissa sekä Säästöt , joka on noussut 19 prosenttiin. Vuodelle 2026 ennustetaan noin 1 prosentin kasvua ja työttömyysasteen jäävän 7,5 prosenttiin ennustetun 9 prosentin sijaan.
2// Ranska erottuu edukseen niin sanotulla ”peittotaloudellaan”
Se vaimentaa sekä laskusuhdanteita että noususuhdanteita, mikä suojaa meitä mutta estää toisinaan myös nousun. Joillakin Toimialat , kuten kiinteistöalalla, autoteollisuudessa sekä kemian- ja metalliteollisuudessa, Toimialat merkittäviä vaikeuksia, mutta toiset toimialat, kuten ilmailu-, puolustus-, Terveydenhuolto palvelualat, menestyvät hyvin.
3// Valtasuhteet ovat vakiintuneet taloudessa ja niillä on nykyään suurempi merkitys kuin lailla
Kilpailu on nykyään yhteistyötä tärkeämpää, ja tämä suuntaus näyttää jatkuvan. Se heijastaa nykyistä mieltymystä johtajiin, jotka vaikuttavat ”toimivan päättäväisesti”, vaikka se tarkoittaisikin ”käyttäytymistä mielipuolen tavoin heikkojen sijaan”. Ilmiötä vahvistaa sosiaalisen median synnyttämä tietty estoton viestintä, jossa reaktioille ja mielipiteille annetaan enemmän painoarvoa kuin itse tosiasioille.
4// Kolme rakenteellista ongelmaa on ratkaistava kiireellisesti: markkinatalous, työvoimakustannukset ja työmäärä.
Ranska on ainoa länsimaa, jossa mielipiteet markkinatalousmallista ovat jakautuneet. Lisäksi työvoimaan kohdistuvien pakollisten maksujen taso on noussut niin korkeaksi, että se on alkanut karkottaa työntekijöitä, mikä on johtanut TSS-ilmiöön (Tout Sauf le Salariat, eli ”kaikki paitsi palkkatyö”). Lopuksi, kun keskimääräinen työaika on 664 tuntia henkeä kohti vuodessa verrattuna 774 tuntiin Euroopassa, kokonaistyömäärämme on liian alhainen naapureihimme verrattuna.
5// Mikä on Ranskan taloudellinen identiteetti?
Brittejä leimaa eristäytyneisyys, saksalaisia tuotanto, amerikkalaisia innovaatio, italialaisia ja kreikkalaisia historia ja kulttuuriperintö. Ranska puolestaan erottuu joukosta luovuudellaan, kuten se osoitti koko maailmalle olympialaisten aikana. Meidän on uskallettava tuoda sitä esiin, ja yrityksillämme on siihen täysi oikeus!
6// Johtajille on seuraavien viiden vuoden aikana kolme keskeistä painopistettä: geotalouden ja osakemarkkinoiden seuraaminen sekä rohkeus ottaa kantaa
Tässä murrosvaiheessa, jossa mediataitoisimmat henkilöt ravistelevat politiikkaa, on kiireellistä, että talouden toimijat oppivat puhumaan yhtä äänekkäästi kuin suuren suun omaavat. Mikä on esimerkiksi keskisuurten yritystemme kanta Zucmanin veroon? Yritysjohtajat, uskaltakaa puhua ja selittää, ilmentää ja kertoa todellisen arvon luomisesta hyödyntäen teknologian, terveydenhuollon ja yrittäjyyden edistysaskeleita!
