Näennäisestä vakaudesta riskienhallintaan: mitä energia- ja liikennealan yritysten on opittava ennen vuotta 2026

Näennäisestä vakaudesta riskienhallintaan: mitä energia- ja liikennealan yritysten on otettava oppia vuoteen 2026 mennessä

Fernando Vázquez, ERA Group konsulttikumppani

Viime vuosina harvat Toimialat herättäneet yrityksissä yhtä paljon huomiota kuin energia- ja liikenneala. Budjetteja, toimitusketjuja ja toimintamalleja koetelleiden peräkkäisten kriisien jälkeen vuosi 2025 on tuonut mukanaan osittaisen helpotuksen. Hinnat ovat joissakin tapauksissa tasaantuneet, ja äärimmäinen hintavaihtelu on nyt takanapäin. Olisi kuitenkin virhe tulkita tätä tilannetta paluuksi normaaliin.

Vuotta 2026 silmällä pitäen todellinen haaste ei niinkään piile hintatasossa vaan sitä ympäröivässä monimutkaisuudessa. Energia ja liikenne ovat edelleen kriittisiä osa-alueita paitsi niiden merkityksen vuoksi tulokselle, myös siksi, että ne voivat vahvistaa toiminnallisia, taloudellisia ja strategisia riskejä.

Kun vakaus ei enää tarkoita normaalia tilannetta

Energia-alalla Eurooppa on selvästi selvinnyt vuoden 2022 kriisin akuuimmasta vaiheesta. Sähkö- ja kaasun hinnat ovat laskeneet huippulukemistaan ja ovat keskimäärin vakiintumassa. Ne ovat kuitenkin edelleen huomattavasti korkeammat kuin ennen kriisiä ja ennen kaikkea korkeammat kuin muilla alueilla, kuten Yhdysvalloissa. Tämä ero merkitsee rakenteellista haittaa eurooppalaiselle teollisuudelle erittäin kilpailuvaltaisessa globaalissa toimintaympäristössä.

Tähän liittyy myös merkittävä muutos energiarakenteessa. Uusiutuvan energian yleistyminen – sen osuus on jo noin puolet Euroopan sähköntuotannosta – on vähentänyt riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, mutta samalla lisännyt hintojen vaihtelua. Energia on nykyään puhtaampaa, mutta myös vaikeammin ennustettavaa, mikä vaikeuttaa budjetin suunnittelua ja riskienhallintaa.

Kuljetus- ja logistiikka-alalla vuosi 2025 ei ole niinkään ollut äkillisten hintamuutosten vuosi, vaan pikemminkin sopeutumista markkinatilanteeseen. Maantiekuljetuksissa suhteellisen vakaata tilannetta ovat täydentäneet ilmoitukset maltillisista hinnankorotuksista vuodelle 2026, jotka johtuvat pääasiassa palkkainflaatiosta ja korkeammista ylläpitokustannuksista. Polttoaineesta peritään edelleen erillinen lisämaksu, mikä lisää epävarmuutta entisestään.

Merikuljetukset puolestaan ovat jättäneet taakseen edellisten vuosien äärimmäiset huippukysynnän hetket, ja rahtihinnat ovat laskeneet merkittävästi, vaikka hintavaihtelut ovat edelleen jatkuvia. Tähän tilanteeseen liittyy myös ”nearshoringin” (tuotannon ja Hankinta siirtäminen Hankinta ) yleistyminen, mikä muuttaa tavaravirtoja ja kansainväliseen kuljetukseen liittyviä riskejä. Samalla rahdinkuljettajat ovat ottaneet puolustavamman asenteen, korottaneet lisämaksuja ja rajoittaneet riskejään, mikä vähentää rahdinantajien liikkumavaraa.

Päätöksenteon oppiminen vähemmän äärimmäisessä mutta monimutkaisemmassa ympäristössä

Energia- ja liikennealalla opittu yleinen oppitunti on selvä. Vuoden 2026 kysymys ei ole enää pelkästään se, miten kustannuksia voidaan alentaa, vaan se, ymmärtävätkö organisaatiot todella, mihin niiden riskit keskittyvät ja miten nämä riskit voivat vaikuttaa katteisiin, toimintaan ja palvelutasoon.

Digitalisaatio, tietojen läpinäkyvyys ja toimittajien monipuolistaminen eivät ole enää vapaaehtoisia hankkeita, vaan niistä on tullut johtamisen peruselementtejä. Kun näitä osa-alueita käsitellään strategisina riskeinä eikä pelkkinä budjettikohteina, yritykset voivat vahvistaa kestävyyttään menettämättä kilpailukykyään.

Näennäinen vakaus voi olla harhaanjohtavaa. Yritykset, jotka osaavat ennakoida tilanteita, varmistaa itselleen suotuisat ehdot markkinatilanteen salliessa ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, ovat paremmin valmistautuneita kilpailemaan ympäristössä, joka on kyllä viime vuosia maltillisempi, mutta pysyy silti vaativana ja monimutkaisena. Vuonna 2026 eivät voita ne, jotka reagoivat nopeimmin, vaan ne, jotka ymmärsivät riskit ensimmäisinä.