Kyselytutkimus: Yli puolet talousjohtajista suhtautuu talouteen pessimistisesti maailmanlaajuisen epävarmuuden vallitessa

Viimeisimmässä Emerging & Midmarket CFO Pulse Survey -kyselyssään The CFO haastatteli yli 9 000 talousjohtajaa selvittääkseen heidän näkemyksiään talousnäkymistä ja siitä, miten ne vaikuttavat heidän strategioihinsa. Tulokset tuovat esiin epävarmuuden ilmapiirin, varovaisen strategian uudelleensuuntaamisen sekä uusia painopistealueita talousjohtajille, jotka joutuvat navigoimaan markkinoiden epävarmuudessa.

Tärkeimpiä havaintoja ovat:

Epäselvä ennuste tariffipolitiikasta

Luottamus siihen, että Yhdysvaltojen tullistrategia selkiytyisi lähitulevaisuudessa, on edelleen heikkoa. Lähes puolet kyselyyn vastanneista (48,5 %) arvioi, että kestää vähintään kuusi kuukautta, ennen kuin uusista poliittisista suuntaviivoista saadaan selvyyttä. Toiset 37,9 % arvioivat odotusaikaksi 12 kuukautta tai enemmän. Vain 13,6 % uskoo tilanteen selkiytyvän kolmen kuukauden kuluessa, mikä osoittaa talousjohtajien keskuudessa vallitsevan laajalle levinneen skeptisyyden ja odottavan asenteen.

Markkinoiden volatiliteetti herättää erilaisia reaktioita

Talousjohtajat ovat eri mieltä siitä, miten he suhtautuvat markkinoiden lisääntyneeseen epävakauteen ja maailmanlaajuisiin jännitteisiin:

• 28,8 % ilmoittaa, ettei ryhtynyt välittömiin toimenpiteisiin.
• 18,2 % on muuttamassa hinnoittelumallejaan, ja toinen 18,2 % on arvioimassa uudelleen toimittajasopimuksiaan ja toimittajasuhteitaan.
• 13,6 % kasvattaa kassavarojaan tai muuttaa pääoman kohdentamista.
• 10,6 % on keskeyttänyt pääomasijoitukset tai laajennussuunnitelmat.
• 9,1 % on arvioimassa uudelleen työvoimaan liittyviä strategioita, palkkaus mukaan lukien.
• Pieni osa (1,5 %) on kiihdyttämässä nearshoring- tai reshoring-toimia.

Nämä monipuoliset taktiikat paljastavat varovaisuuden ja strategisen uudelleensuuntautumisen yhdistelmän eri Toimialat.

Talousarvioennusteet paineen alla

Kun kysyttiin, miten maailmantalouden yleinen ilmapiiri ja poliittinen epävarmuus vaikuttavat heidän ennusteisiinsa, suurin osa (55,4 %) mainitsi vaikutuksen olevan ”kohtalaisen kielteinen” suhteessa alkuperäiseen budjettiinsa. Toiset 18,5 % ilmoitti vaikutuksen olevan ”merkittävästi kielteinen”. Vain 4,6 % mainitsi kohtalaisen myönteisiä vaikutuksia, kun taas 21,5 % piti vaikutusta neutraalina.

Talousjohtajille syntyy uusia painopisteitä

Taloudellisen tilanteen muuttuessa kirjanpito- ja taloushallinnon tiimit pohtivat uudelleen, mihin niiden tulisi keskittää voimavarojaan.

Alueita, joiden painoarvoa lisätään, ovat muun muassa:

• Skenaariosuunnittelu ja taloudellinen mallintaminen (35,4 %)
• Likviditeetin ja käyttöpääoman hallinta (29,2 %)
• Strateginen Hankinta Hankintatoimi 15,4 %)
• Kustannusoptimointi 13,8 %)
• Henkilöstöstrategia ja toimitilojen suunnittelu (6,2 %)

Tämä painopisteiden muutos heijastaa siirtymistä kohti ketteryyttä, riskien hallintaa ja strategista ennakointia yhä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä.

Johtajuus ja osaaminen

Taloudellisen epävarmuuden jatkuessa lähes 70 % vastaajista ei ole tehnyt muutoksia vuoden 2025 henkilöstöstrategiaansa, sillä he ovat vielä arviointivaiheessa. Samaan aikaan 18,2 % on jo jäädyttänyt rekrytoinnin tai palkkaukset nykyisten olosuhteiden vuoksi. Kun talousjohtajat navigoivat muuttuvien kauppapolitiikkojen ja globaalien markkinoiden volatiliteetin keskellä, monet kääntyvät vertaisverkostojen puoleen saadakseen tukea –Meistä osallistuu pienryhmäfoorumeihin, joissa keskitytään toimialakohtaisiin haasteisiin, kun taas lähes 26 % osallistuu CFO , joissa keskitytään skenaariosuunnitteluun ja ennustamiseen.

Lopuksi

CFO Pulse -tutkimuksen tuoreimmat tulokset korostavat selkeää suuntausta: epävarmuus on muuttamassa kehittyvien ja keskisuurten yritysten talousjohtajien ajattelutapaa ja prioriteetteja. Vaikka monet talousjohtajat suhtautuvat edelleen varovaisesti, lykkäävät välittömiä muutoksia henkilöstöstrategiaan tai odottavat selvyyttä tullipolitiikasta, he eivät suinkaan ole passiivisia. Sen sijaan he panostavat entistä voimakkaammin taloudelliseen mallintamiseen, maksuvalmiuden hallintaan ja strategiseen skenaariosuunnitteluun. Toiset taas asettavat etusijalle Kustannusoptimointi, hinnoittelumallien mukauttamisen sekä toimittajasopimusten ja toimittajasuhteiden uudelleenarvioinnin. Tiedot viittaavat ammattikuntaan, joka on murroksessa, jossa sopeutumiskyky, yhteistyö ja tulevaisuuteen suuntautunut johtajuus ovat tulossa paitsi arvokkaiksi, myös välttämättömiksi, jotta voidaan navigoida kohti vuotta 2025 ja sen jälkeistä aikaa.

‍