Miksi palkkaisin konsultin? Oletko koskaan kysynyt itseltäsi tätä kysymystä tai ehkä keskustellut Meistä jonkun Meistä kanssa? Eihän Meistä ole kohtuuton kysymys, eihän? En kai voi olla ainoa yritysjohtaja, joka ei näe mitään järkeä siinä, että kutsuisin ulkopuolisen henkilön yritykseeni kertomaan minulle Meistä on vialla tai miten asioita pitäisi hoitaa ”paremmin”... eihän?
Itse asiassa tämä on erinomainen kysymys, sillä sen pitäisi herättää perusteellinen ja harkittu pohdinta vastauksen löytämiseksi – jossa otetaan huomioon kaikki "hyödyt ja haitat", "hyvät ja huonot puolet" sekä "plussat ja miinukset", kun etsitään resurssia, joka tuo lisäarvoa liiketoiminnalle.
Ehkä lopullinen vastaus on, että ei ole järkevää maksaa jollekin siitä, mitä meidän pitäisi pystyä tekemään itse. Toisaalta vastaus voi olla se, että meillä ei todellakaan ole aikaa tai osaamista hoitaa niitä asioita, jotka vaativat huomiota, ja että lisäresurssi voisi tuoda valtavaa lisäarvoa.
Haasteena on etsiä vastausta objektiivisesti; tavoitteena on selkeästi ja rajoituksetta löytää oikea vastaus sen sijaan, että tyydyttäisiin tekemään pintapuolinen analyysi, jonka tarkoituksena on perustella, miksi meidän ei tarvitse ”kääntyä ulkopuolisen avun puoleen”.
On selvää, että joissakin tapauksissa ulkopuolisen asiantuntijan palkkaaminen ei välttämättä ole oikea ratkaisu, kun taas toisissa tapauksissa se on ehdottomasti oikea ratkaisu. Miten voimme objektiivisesti selvittää, kumpi vaihtoehto on kyseessä?
Totuus on, että konsultin palkkaaminen ei takaa ihmeellistä ratkaisua mihinkään ongelmaan. Oikean konsultin palkkaaminen voi kuitenkin tuoda yritykselle useita etuja – uuden näkökulman, puolueettoman näkemyksen tilanteesta tai rehellisen ja suorapuheisen analyysin yrityksen käytettävissä olevista vaihtoehdoista. Vuosien kokemukseni on osoittanut, että ”ulkopuolisen” arvo voi olla mittaamaton, ei vain taloudellisessa mielessä, vaan myös Näkemykset hän voi tuoda organisaatioon.
Mikä siis tekee konsultista juuri oikean konsultin? Tämä on ehkä päätöksentekoprosessin vaikein osa.
On selvää, että konsultin on oltava hyvä viestijä, hänellä on oltava tarvittava osaaminen ja tausta kyseisellä alalla, hänen on kyettävä luomaan hyvät suhteet sisäiseen tiimiin, jonka kanssa hän tulee työskentelemään, ja hänellä on oltava käytettävissään resurssit, jotta määritelty ratkaisu voidaan toteuttaa täysimääräisesti. On tärkeää huomata, että jotkut sisäisen tiimin jäsenet saattavat nähdä konsultin uhkana eivätkä välttämättä ole kovin halukkaita yhteistyöhön – ainakaan alkuvaiheessa. Johtoryhmän kyky tunnistaa – ja puuttua – näihin ”vastustajiin” nopeasti vaikuttaa merkittävästi projektin lopputulokseen.
Konsultin palkkaaminen ei tarkoita, että tunnustaisimme omat puutteemme tai arvostelisimme organisaation henkilöstöä. Se on tunnustus siitä, että ulkopuolisen näkökulma voi olla uskomattoman arvokas ja tuoda esiin alueita, joilla voimme kehittyä.
Todellisuudessa konsultit ratkaisevat ongelmia harvoin yksin. Hyvä ratkaisu edellyttää kaikkien osapuolten – konsultin,
johdon ja työntekijöiden – yhteistyötä. Kun kaikki keskittyvät selkeään tavoitteeseen ja toimivat yhtenäisesti tietyn päämäärän saavuttamiseksi, ratkaisu(t) löytyvät usein itsestään.
Täydellisen avoimuuden nimissä: olen konsultti, ja uskon vakaasti, että oikea konsultti, joka työskentelee oikeassa ympäristössä ja saa oikeanlaista tukea, voi tuoda lisäarvoa mille tahansa yritykselle. Ennen siirtymistäni konsulttialalle palkkasin monia konsultteja, mikä osoittautui täydelliseksi ajanhukaksi ja rahan tuhlaukseksi. Sitten oli niitä, jotka toivat yrityksellemme uskomatonta lisäarvoa. Mikä on ero onnistuneiden ja epäonnistuneiden yhteistyöhankkeiden välillä? Kaikessa on kyse siitä, että ymmärretään selvästi, miksi konsultti palkataan, määritellään kohtuulliset ja saavutettavissa olevat tavoitteet sekä sovitaan yhteisesti ymmärretystä ja hyväksytystä etenemissuunnitelmasta.
Palataan siis alkuperäiseen kysymykseen: ”Miksi palkkaisin konsultin?” Ehkä siksi, että se on oikea vastaus toiseen kysymykseen: ”Kuinka voimme kehittää liiketoimintaamme mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti, kun otetaan huomioon käytettävissä olevat sisäiset resurssit, muut hankkeet ja pääoma?”
