Yritysten taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet muuttuvat tällä hetkellä nopeasti. Monet eivät pysty pysymään muutoksen vauhdissa. Tämä on yksi keskeisistä havainnoista tutkimuksessa ”Kriisinhallinta ja johtamiskulttuuri – miten yritykset selviävät kriisistä”, jonka ERA Group on toteuttanut ERA Group Saksan materiaalihallinnon, ostojen ja logistiikan liiton (BME) kanssa. 189 yritystä vastasi kysymyksiin Meistä nykyiset kriisit ovat muuttaneet niiden liiketoimintaa ja mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet tämän seurauksena.
Perinteiset johtamistavat ovat vallitsevia
"Tutkimus osoittaa, että kriisin selättämisen jälkeen suurin osa yrityksistä jatkaa toimintaansa perinteisten toimintamallien mukaisesti", sanoo Matthias Droste, johtamiskonsultointiyritys ERA Group DACH) GmbH:n DACH-alueen maajohtaja. Johtamiskulttuurissa vallitsevat perinteiset toimintamallit. Menestyksen kannalta keskeisiä johtamistyökaluja, kuten osallistavaa johtamista sekä uusien tuotteiden tai vaihtoehtoisten liiketoimintamallien arviointia, ei vieläkään hyödynnetä laajasti.
Korkeat vaatimukset ylimmälle johdolle
Nykyinen tilanne on haastava ylimmälle johdolle. Droste: ”Viestintä- ja päätöksentekotaitoihin sekä joustavuuteen kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi.” Lisäksi 72 prosenttia keskijohdosta kertoi tuntevansa olevansa ylivoimaisia tilanteissa, joissa päätöksiä on tehtävä aikapaineen alla.
Kriisien ehkäisyyn kohdistuvat investoinnit ovat vähäisiä
"Vain joka toinen yritys on todella ottanut oppia kriiseistä ja laatinut niiden pohjalta toimintasuunnitelmia", toteaa Droste. Esimerkiksi 50 prosenttia tutkituista yrityksistä ei ole vieläkään ottanut käyttöön vankkaa kriisinhallintajärjestelmää, ja vain kolmasosa on kirjannut kriiseistä saadut opetukset ohjeisiin ja käsikirjoihin. Lisäksi kriisinhallinta ei ole vielä vakiintunut yli puolen yritysten toimintastrategiaan. Droste: "Tämä on varmasti huolestuttavaa tulevien haasteiden valossa."
Toiminnalliset toimenpiteet: kiireelliset asiat ennen tärkeitä
Droste: ”Toiminnalliset toimenpiteet osoittavat myös, että yritykset keskittyvät kiireellisiin asioihin eivätkä tarpeeksi tärkeisiin asioihin.” Hankinta mukautetaan vain hitaasti; työnantajabrändäystä käytetään pääasiallisena strategiana työvoima- ja osaajapulan torjumiseksi; eikä digitalisaation suhteen ole saavutettu merkittävää edistystä.
