Verkkoseminaarin yhteenveto: Kiinteistöjohtaminen – rakennusten hallinnan mahdollisuudet ja haasteet

Lue yhteenvetoraportti syyskuussa 2024 järjestetystä verkkoseminaarista, jonka isäntänä toimi ERA Group kiinteistöjohtamisen asiantuntija François Vanden Hende. François on Arts et Métiers -korkeakoulun insinööri, jolla on yli 20 vuoden kokemus. Hän on toiminut teknisten palveluiden, ennaltaehkäisyn ja yleisen turvallisuuden sekä kiinteistöjen johtajana kohteissa, joissa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia kävijöitä. Tässä hän jakaa näkemyksensä ja neuvojaan hallitusta ja optimoidusta kiinteistöjohtamisesta.

Mikä on kiinteistöpalvelujen tavoite?

Varmistetaan infrastruktuurin sujuva toiminta ja toiminnan tehokkuus pyrkimällä:

> parantaa asukkaiden elämänlaatua

> parantaa toiminnan tuottavuutta

> kustannuksia optimoiden

> sekä ympäristö- ja kestävyysvaatimusten noudattaminen.

Kiinteistöjohtaminen tarkoittaa:

1,6 biljoonan punnan maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2023 – 360 miljardin punnan liikevaihto Euroopassa vuonna 2024.

Kasvu on yli 10 % maailmanlaajuisesti vuoteen 2032 mennessä ja yli 3,72 % Euroopassa vuoteen 2029 mennessä.

(Tiedot: Global Market Näkemykset Mordor Intelligence)

Yritystä palvelevat näkymättömät työntekijät

Kiinteistöpalvelualan ammattien luonteeseen kuuluu se, että ne sulautuvat taustalle. Huomaamme ne vasta, kun jokin menee pieleen. Ala kattaa kuitenkin hyvin laajan kirjon ammatteja, joista monet ovat läsnä kaikissa rakennuksissa niiden oikeudellisesta asemasta riippumatta.

Yrityksen strateginen työkalu

Kiinteistöpalvelujen SWOT-analyysi on otettava huomioon. Sen avulla voimme:

• hyödyntää vahvuuksiaan: Tehokkuus ja tuottavuus – Kustannusten alentaminen Säännösten noudattaminen ja tietoturva;
• hyödyntää alan muutoksiin liittyviä mahdollisuuksia: innovatiiviset teknologiat, kuten esineiden internet ja tekoäly – kestävä kehitys ja yritysvastuu, kun otetaan huomioon, että rakennusten osuus Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä on 40 % – tai joustavuus, kun hybridityöskentely on yleistynyt voimakkaasti koronakriisin jälkeen, mikä aiheuttaa kävijämäärien huippuja tietyinä viikonpäivinä, joiden hallintaan kiinteistöpalvelut tarjoavat ratkaisun.

On myös tarpeen:

• ottaa huomioon sen heikkoudet: näiden ammattien rekrytointi on edelleen haastavaa – alkuinvestoinnit voivat olla huomattavia (taloudellisesti, koulutuksen osalta ja pitkän aikavälin osaamisen säilyttämisen kannalta) – tehtävään liittyvä suuri monimutkaisuus (useat osaamisalat, sidosryhmät, painopisteet, hyvin lyhyen aikavälin toimet ja muut pitkän aikavälin toimet) – ja lopuksi suvereniteettikysymys, jossa yrityksellä on tarve valvoa ja hallita palvelujaan sisäisesti;
• uhkien ennakoiminen: taloudelliset paineet ja toimittajien välisen kilpailun kiristyminen, mikä johtaa palvelujen laadun heikkenemiseen ja lopulta huomattaviin lisäkustannuksiin – sääntelymuutokset.

Yrityksen tukeminen kiinteistöpalveluiden avulla

Kiinteistöjohtaminen auttaa ratkaisemaan useita organisaatioissa esiintyviä ongelmia:

Kasvun ja kannattavuuden osalta:

Sitä käytetään menojen suunnitteluun, palvelujen tehokkaaseen hallintaan (siivous, turvallisuus jne.) sekä toimitilojen energiatehokkuuden optimointiin.

Digitaalisen muutoksen ja kyberturvallisuuden osalta:

Se varmistaa herkän infrastruktuurin turvallisuuden, edistää liiketoiminnan jatkuvuutta ja mahdollistaa tilojen joustavan ja tarkoituksenmukaisen käytön.

Henkilöstöjohtamisen ja yrityskulttuurin osalta:

Se tarjoaa tiimeille modernin, viihtyisän ja houkuttelevan työympäristön. Se on myös väline yritysvastuupolitiikan toteuttamiseen (lämpötilan ja valaistuksen hallinta, jätehuolto jne.).

Yhteenvetona

Kiinteistöpalvelut ovat yrityksen toiminnan ytimessä: ne ovat välttämättömiä rakennusten moitteettomalle toiminnalle ja olennaisen tärkeitä siellä työskentelevien tiimien viihtyvyyden kannalta.

Sillä on myös merkitystä yrityksen strategiassa:

Koska kiinteistöjohtaminen on keskeisessä roolissa järjestelmien välisessä yhteensovittamisessa, se on olennainen osa yrityksen riskienhallintastrategiaa ja kokonaisstrategiaa. Se on organisaatioiden ”reaktorin sydän”.

‍

‍